Nokia & Microsoft

Nokia yllätti ilmoittamalla yhteistyöstä Microsoftin kanssa musiikkipalvelujen yhdistämisessä kännykän ja PC:n välillä. Tarkemmin ajateltuna Nokian lähentyminen Microsoftiin ei ehkä sittenkään ole mikään yllätys, vaan luonnollisen kehityksen tulos. Nokiaakin alkaa vaivata sama mammuttitauti, joka on tehnyt Microsoftista markkinoiden muutoksiin hitaasti reagoivan jättiläisen, jonka menestys perustuu pitkälti markkinaosuus-johtajuuteen ja sen mukanaan tuomaan suuruuden ekonomiaan.

Nokian varatoimitusjohtajan lausunnot keskiviikon Taloussanomissa otsikolla Nokia odottaa musiikista miljardien bisnestä herättivät monenlaisia ajatuksia. Nokian ongelmana tuntuu olevan mobiilibisneksen utopia, jossa langattomuus muodostuu itsetarkoitukseksi ja erilaisia sovellusvaihtoehtoja etsitään ja kehitetään vaikka väkisin. Anssi Vanjoen esittelemä visio siitä, miten Nokian kännykällä voisi baarissa äänittää musiikkinäytteen ja myöhemmin ostaa sen Nokian mobiilimusiiikkikaupasta on hämmentävän optimistinen. Väkisinkin tulee ajatelleeksi, onko Nokiassa lainkaan ajateltu uusien tuoteominaisuuksien yhteydessä kuluttajien käyttäytymismalleja. Vanjoen heitto "Kyllä minä ihmettelen, kuka vielä vuonna 2006 ostaisi kameran, jolla ei voi soittaa" tuntuu sekin lähinnä vitsiltä, mutta onko Nokialla tosiaan varaa leikinlaskuun ja kevyisiin puheisiin?

Samassa artikkelissa oleva toteamus "Nokialla on täysin järkähtämätön näkemys siitä, miten nämä teknologiset askeleet tulee ottaa" muistuttaa pelottavalla tavalla Microsoftin tapaa määritellä kuluttajien ja tuotteidensa käyttäjien tarpeet. Nokiahan sai jo viime vuonna tästä ylimielisestä asenteestaan ikävän palautteen asiakkailtaan, jotka halusivatkin ostaa simpukka-mallisia matkapuhelimia ja yhtiön markkinaosuus kääntyi laskuun. Nokiaa on tosin kehuttu nopeasta reagoinnista muuttuneeseen tilanteeseen, mutta keinot olivat vanhat tutut: Matkapuhelimien hintoja laskemalla saatiin tilanne korjattua. Tähän Nokian kaltaisella, vakavaraisella suuryrityksellä, on hetkellisesti varaa, mutta mitä jos tauti vielä toistuu. Voidaanko se aina korjata samoilla lääkkeillä?

Nokian nykytila muistuttaakin etäisesti Turun televisiotehtaan ahdinkoa, kun se tässä taannoin selitteli huonoa kannattavuuttaan muuttuneella markkinatilanteella. Turussa tehdään huippulaadukkaita kuvaputkitelevisioita, mutta kuluttajat haluavatkin ostaa litteitä taulutelevisioita. Televisiotehtaan toimitusjohtaja syytti tuloksesta suoraan markkinoita, jotka haluavat vääriä tuotteita sen sijaan, että olisi etsitty syytä siihen, miksi tehtaan tuotannonsuunnittelun reagointi muuttuvissa oloissa oli niin hidasta.

Nokian ja Microsoftin kumppanuus voidaan nähdä kahden kelkasta pudonneen jättiläisen järkiavioliitoksi. Jos yrityksen rooli muuttuu muutoksia generoivasta muutoksiin reagoivaksi, niin lienee parasta varmistella asemat omaan suuruuteen perustuvalla strategialla. Vanjoen kitkeristä kommenteista päätellen Nokia on saanut Applelta rukkaset tai sitten se vain on herännyt iPod-huumaan liian myöhään. Ehkäpä Nokialla ei ollut muita vaihtoehtoja kuin hammasta purren antaa periksi ja tarjota näin Microsoftille sen kauan kaipaama pääsy mobiilibisneksen mainstreamiin.

*****

Markkinajohtajuuden kääntöpuoli näyttää olevan liiallisen itsevarmuuden kehittyminen, jossa markkinaosuuden uskotaan tuovan yliluonnollisen kyvyn säädellä asiakkaiden tarpeita ja sanella ehdot teknologian kehittymiselle ja käyttöönotolle. Mammuttiyritysten jähmettyminen omiin poteroihinsa tarjoaa toisaalta uusia mahdollisuuksia dynaamisille ja markkinoiden muutoksiin herkästi reagoiville yrityksille. Voitaisiinko tässäkin siis puhua markkinoiden itsesäätely- ja korjausmekanismista, jossa liian suuren markkinaosuuden saavuttaneen yrityksen oma toiminta vaikuttaa negatiivisesti yrityksen tulevaisuuden näkymiin.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MachtUrlaub 2008: Mittelbau-Dora

Virtuaalinen näppäimistö

Web-selainten markkinaosuudet 3/2008