lauantai 22. lokakuuta 2005

OpenOffice.org 2.0

Avoimeen lähdekoodiin perustuvasta OpenOffice.org -toimisto-ohjelmistosta on julkaistu kauan odotettu 2.0-versio. Ensikokemusten perusteella Microsoft Office on saanut kovan kirittäjän, jonka valttikortteina ovat avoin OpenDocument -tiedostomuoto ja hinta (0 €). Lisäksi yhteensopivuus Microsoftin tiedostomuotojen kanssa on nyt sillä tasolla, ettei se ole enää ylipääsemätön este OpenOffice.org:n käyttöönotolle organisaatiossa.

Microsoft Office on ilmeisesti ollut OpenOffice.org:n ohjelmojien työpöydällä mallina uutta kakkosversiota koodattessa. Yhdennäköisyys ja yhdenmukaisuus ohjelman toiminnoissa ovat aivan ilmeisiä. Tämä on toisaalta ymmärrettävää, koska ollakseen varteenotettava vaihtoehto lähes monopoliaseman saavuttaneelle markkinajohtajalle, OpenOfficen on tuettava sen ominaisuuksia ja tiedostomuotoja lähes täydellisesti. OpenOffice.org 2.0 ei tosin tyydy pelkän altavastaajan rooliin vaan kyseenalaistaa rohkeasti Microsoft Officen suljetut tiedostomuodot. Sen oletusarvoinen tallennusmuoto on nyt uusi OpenDocument-muotoinen XML-tiedosto, jonka käytölle ja yleistymiselle on asetettu suuria ennakko-odotuksia. OpenDocument-standardiin perustuvia tiedostoja voidaan käsitellä millä tahansa ohjelmalla tai ohjelma-versiolla, joka tukee tätä uutta avointa formaattia. OpenDocument-tiedostomuodon yleistyminen aiheuttaneekin Microsoftilla harmaita hiuksia ja saattaa olla osasyynä siihen, että Microsoft lisää PDF-tuen uuteen Office-ohjelmistoonsa.

Microsoft Officen kopioinnista huolimatta OpenOffice.org:ssa on myös paljon omaehtoisia oivalluksia ja ominaisuuksia. Writer-tekstinkäsittelyohjelmassa voi mm. määritellä ja hallita asiakirjan tyylejä paljon selkeämmin ja helpommin kuin Wordissä, kappaleita voi siirtää Ctrl-nuoli -näppäinyhdistelmällä ja tiedostot voi tallentaa PDF-muodossa.

Ohjelmiston käyttöliittymä muistuttaa nyt entistä enemmän Microsoftin Officea. Työkalurivejä on paranneltu käyttäjien tarpeita vastaaviksi ja niitä voi mukauttaa monella eri tavalla. Käyttöliittymän huolellisen viimeistelyn huomaa mm. siitä, että se mukautuu nyt täydellisesti käyttöjärjestelmän ulkoasuun ja kieliversiota voi vaihtaa kätevästi asentamatta ohjelmaa uudelleen.

OpenOffice.org 2.0 sisältää aikaisemmista versioista tutut Writer-tekstinkäsittelyohjelman, Calc-taulukkolaskentaohjelman, Impress-esitysgrafiikkaohjelman ja Draw-piirros-ohjelman. Uutena komponettina kokonaisuuteen kuuluu nyt myös tietokantasovellus Base, joka vastaa toimivuudeltaan pitkälti Microsoftin Access-sovellusta. Writer, Calc ja Base -sovelluksia on ensikommenttien perusteella pidetty OpenOffice.org 2.0:n vahvimpina osina. Impress ei vielä täysin kilpaile Powerpointin kanssa samalla viivalla, mutta peruskäyttöön se toki mainiosti soveltuu.

On mielenkiintoista nähdä, miten OpenOfficen käyttö lisääntyy lähivuosina ja miten Microsoft vastaa uuteen haasteeseen. Se on pyrkinyt jo pitkään lisäämään Officen toiminnallisuutta ja sitomaan organisaatiot sen käyttäjiksi integroimalla sen läheisemmin palvelinohjelmistoihinsa, mutta tähän mennessä huonoin tuloksin. Monet organisaatiot eivät ole vaivautuneet päivittämään ohjelmiaan uusimpiin versioihin.

Jos avoimen tiedostomuodon suosio kasvaa toimisto-ohjelmissa ja käyttäjät eivät jatkossakaan kaipaa virtuaalisia ryhmätyöskentelytiloja, joita Microsoftin Office System -ratkaisut tarjoavat, saattaa OpenOffice löytää tiensä myös yrityksiin ja organisaatioiden käyttöön. Kotikäyttäjälle OpenOffice.org 2.0 on tällä hetkellä erinomainen valinta.

PS. Toivottavasti natiivi MacOS X -versio valmistuu pian!

tiistai 4. lokakuuta 2005

Office 12 yllättää

Microsoft yllätti ilmoittamalla lisäävänsä ensi vuoden lopulla julkaistavaan Office 12:een PDF-tuen. Office-ohjelmista voi siis suoraan tallentaa dokumentin PDF-muotoon ilman Adoben Acrobat-ohjelmaa. Jo aiemmin on Microsoft kertonut uudistavansa ohjelmien käyttöliittymää enemmän kuin koskaan aiemmin.

Kiristynyt kilpailu Adoben ja Microsoftin välillä dokumenttien hallintajärjestelmistä lienee vaikuttanut päätökseen lisätä PDF osaksi Office-ohjelmien tallennusvaihtoehtoja. Päätös on siinä mielessä erikoinen, että Microsoftin tiedetään kehittelevän kilpailevaa tiedostomuotoa lähes standardin aseman saavuttaneelle PDF-muodolle. Adoben myyntituloja PDF-tuen laajeneminen Officeen varmasti vähentää, koska yksi sen Acrobat-tuoteperheen menestystekijöistä on ollut integrointi lisäohjelmana Officeen. Nyt kun perus-PDF:n voi tallentaa suoraan Wordistä tai Excelistä, jää Acrobatin käyttötarve vain niille, jotka tarvitsevat kehittyneempiä ominaisuuksia kuten monipuolisia lomake- tai pre-press -työkaluja. Toisaalta PDF-tuen lisääminen Officeen laajentaa ja vahvistaa entisestään PDF:n asemaa tiedostomuotona, jota käytetään digitaalisten dokumenttien jakeluun ja arkistointiin, joten sillä voi olla positiivisiakin vaikutuksia Adoben tulokseen.

PDF-tuen lisäämisen voi nähdä myös Microsoftin yrityksenä uudistaa viimeinkin Office-ohjelmistoaan siten, että yritykset ja organisaatiot todella haluaisivat ostaa päivityksen. Samaan aikaanhan OpenOfficesta (jossa PDF-tuki on ollut jo pitkään) on tulossa entistä varteenotettavampi vaihtoehto kalliille Officelle. Lisäksi kehitteillä oleva avoin OpenDocument-muoto voisi yleistyessään uhata Office-tiedostomuotoja ja siten koko Office-ohjelmistoa. Uskoisinkin, että tässä suhteessa Microsoft on tehnyt oikeaan osuvan valinnan.

Office 12:ssa Microsoft myös uudistaa käyttöliittymää radikaalisti pyrkien helpottamaan eri ominaisuuksien löytymistä. Microsoft lupailee Officen pitkäaikaisten käyttäjien oppivan uuden version käytön muutamassa päivässä. Se voi kuitenkin vaikuttaa ei-toivotulla tavalla yritysten haluun päivittää ohjelmistojaan. Itsekin suhtaudun uudistuksiin varauksella, jos ne toimivat samalla periaatteella kuin Office 2000:ssa esitellyt Mukautuvat Valikot, joista on tavalliselle käyttäjälle vain harmia.

tiistai 2. elokuuta 2005

Spotlight

SpotlightMac OS X 10.4. -käyttöjärjestelmän (Tiger) merkittävimpänä uutena ominaisuutena pidettiin etukäteen Spotlight-hakutoimintoa, joka onkin osoittanut jo muutaman kuukauden käytön jälkeen tehokkuutensa. Spotlightin avulla voi tietokoneelta etsiä hakusanojen avulla mitä tahansa samaan tapaan kuin Internetistä Googlea käyttäen. Spotlight tekee työskentelystä huolettomampaa ja se säästää myös aikaa. Microsoftin beta-vaiheessa olevassa Windows Vistassa on myös samanlainen työpöytähaku integroituna käyttöjärjestelmään.

Nykyään jo hieman vanhentuneelta kalskahtava termi automaattinen tietojenkäsittely (ATK) kertoo edelleen sen, mistä tietokoneiden ja tietojärjestelmien käytössä loppujen lopuksi on kyse: tiedon tallentamisesta ja sen käsittelystä ja jalostamisesta. Tiedon tallennus on nykyvälineillä mutkatonta, ja sitä kertyykin eri muodoissaan (tekstiä sisältävät asiakirjat, kuvat, videoleikkeet, osoitteistot, sähköpostiviestit, kirjanmerkit ym.) tietokoneen kiintolevylle helposti gigatavuittain.

Tallennetun tiedon pitää kuitenkin olla myös helposti löydettävissä. Lisäksi tietojärjestelmän olisi kyettävä esittämään erityyppisen tiedon yhteenkuuluvuus. Esimerkiksi jos haetaan tietoja ajankohtaisesta projektista, haun tuloksena pitäisi olla sähköpostit, joissa asiaa käsitellään, siihen liittyvien yhteyshenkilöiden osoitteet, tekstinkäsittelydokumentit ja taulukot, joissa aiheeseen viitataan ja vaikkapa projektia varten otetut valokuvat.

Aikaisemmin tietokoneen käyttäjän piti itse huolehtia siitä, että tarvittava tieto löytyy helposti. Tämä tehtiin useimmiten luomalla kiintolevylle kansiorakenteita, joiden avulla pyrittiin täyttämään molemmat edellä mainitut vaatimukset tiedon hallinnalle. Käyttäjän piti siitä huolimatta itse muistaa, missä kansiossa halutut tiedostot sijaitsevat. Jokainen onkin varmasti törmännyt tilanteeseen, jossa muisti ei enää toimikaan toivotulla tavalla ja vaihtoehdoiksi on jäänyt kansiorumba, jossa kansioiden sisältöjä selaamalla haetaan haluttua tiedostoa tai käytetään käyttöjärjestelmän hakutoimintoa. Molemmat keinot ovat hitaita. Käyttöjärjestelmien perinteiset hakutoiminnot toimivat siten, että järjestelmä alkaa käskyn saatuaan käymään läpi järjestelmän kansioita ja etsimään haluttua tiedostoa. Spotlightin kaltaiset hakutoiminnot sensijaan keräävät tietoja tiedostojen sijainnista jatkuvasti taustalla omaan indeksiinsä, jolloin haun suorittaminen tapahtuu käytännössä muutamassa sekunnissa.

Spotlightin tekninen toteutus

Spotlight on Tigerissä toteutettu osana käyttöjärjestelmää, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että mikä tahansa sovellus pystyy käyttämään sitä hyväkseen. Windows-järjestelmille tällä hetkellä saatavat työpöytähakutoiminnot ovat erillisiä sovellusohjelmia eiväkä muut ohjelmat näinollen pysty hyödyntämään niitä. Spotlight kerää indeksin tietokoneella olevista tiedoista ja pitää sen jatkuvasti ajantasaisena. Kaikki käyttöjärjestelmän tiedostorakennetta koskevat komennot kulkevat Spotlightin kautta, jolloin varmistetaan indeksin reaaliaikainen päivitys. Spotlightin rajoitteena on kuitenkin se, että se pystyy toistaiseksi indeksoimaan vain tiedostoja. Jos tiedot on koottu tietokantaan, ne jäävät Spotlight haun ulkopuolelle ellei ohjelmiston valmistaja tarjoa erillistä Spotlight-pluginiä tietokannan indeksointiin. Niinpä Spotlight ei toistaiseksi löydä esimerkiksi Microsoftin Entourage-sähköpostiviestejä. Tilanne kuitenkin paranee ohjelmien päivittyessä uudempiin versioihin.

Spotlight indeksoi tiedostoista automaattisesti niiden perustiedot (esim. luontiaika, tiedostonimi, tiedostokoko, tiedostotyyppi, valokuvien exif-tiedot ym.), mutta varsinainen hyöty voidaan maksimoida lisäämällä tiedostoihin ns. metatietoja. Monissa sovellusohjelmissa (mm. Office-ohjelmat ja Photoshop) metatietojen lisääminen on helppoa ja ne tarjoavat valmiita pohjia metatietojen lisäämiseen. Esimerkkejä metatiedoista ovat mm. tekijänoikeustiedot, luokat, avainsanat ja projektit. Perus- ja metatietojen lisäksi Spotlight indeksoi tekstidokumenttien koko sisällön. Niinpä Spotlightin avulla on helppo löytää juuri SE Word-asiakirja, jossa mainitaan sivulla 81 sana Kylmäpihlaja.

Spotlightin käyttö

Spotlightia voi käyttää suoraan monista sovellusohjelmista tai sen voi aktivoida myös työpöydän oikean yläkulman kuvakkeesta, joka on aina käytettävissä:



Haku on reaaliaikainen eli järjestelmä etsii indeksistä tietoja jo ensimmäisen kirjaimen kirjoittamisen jälkeen. Hakutulos tarkentuu siis hakusanan kirjoittamisen aikana ja niinpä tulos on usein näkyvissä heti, kun hakusanat on kirjoitettu Spotlightin hakukenttään:

Spotlight järjestelee tulokset tiedon tyypin mukaan ja tarjoaa esim. kuville ja PDF-tiedostoille kätevän esikatselun. Löydetyt digikuvat voi myös katsella samantien koko ruudun kokoisena diaesityksenä. Hakutulosten tiivistelmän voi avata ikkunaksi näytölle (valitsemalla Näytä kaikki), jolloin tuloksia voi tarkastella ja järjestellä monin eri tavoin.

maanantai 18. huhtikuuta 2005

Adobe ostaa Macromedian

Adoben ja Macromedian tänään ilmoitettu yhdistyminen oli varsinainen uutispommi. Vaikka yrityskaupat ovatkin arkipäivää kypsillä IT-alan markkinoilla, harva osasi odottaa näin merkittävien pelureiden yhteenliittymää. Kauppa on jo ehtinyt herättää etenkin Macromedian ohjelmien käyttäjissä hämmennystä.

Adoben tuotevalikoima on painottunut pitkälti printtimedian tarpeisiin ja perinteiseen DTP-tuotantoon. Macromedia puolestaan on nopeasti vallannut keskeisimmän sijan web-julkaisutyövälineiden kehittäjänä. Työnjako onkin ollut näin suhteellisen selkeä, vaikka tietysti kilpaileviakin tuotteita yrityksillä on. Macromedia on tuonut viime vuosina uusia tuotteita nopeasti markkinoille ja vastannut alan muuttuviin tarpeisiin tehokkaasti. Adobe puolestaan on keskittynyt kehittämään olemassa olevaa tuotevalikoimaansa ja edistämään PDF-formaatin käyttöä organisaatioiden dokumenttien hallinnassa.

Yhdistymisen ajankohta oli yllättävä, onhan Adoben tuloskehitys ollut viime aikoina mainio ja yhtiö julkaisi juuri uuden päivityksen Creative Suite -ohjelmistopaketistaan. Macromedia puolestaan on hehkuttanut tänä vuonna julkaistavaa päivitystä Flash-multimediaohjelmastaan historiansa merkittävimmäksi. Ehkäpä Adobella ei kuitenkaan uskota kasvun jatkuvan vain printtimediaan keskittyvällä tuotepaletilla vaan kasvua haetaan nykyisin niin keskeisestä mobiilibisneksestä. Siinähän Macromedian Flash-formaatti on saanut jo merkittävän jalansijan ja tuleva uusi Flash-versio entisestään lisää Flashin käyttöä mobiiliteknologian sovelluskehityksessä. Toinen syy yhdistymiseen voi olla Microsoftin suunnitelmat lisätä tulevaan Longhorn-käyttöjärjestelmäänsä Avalon-kehitysympäristö graafisten web-palveluiden tuottamiseen. Avalonista voi muodostua haasteellinen kilpaileva tekniikka Flashille ja sen takia Macromediakin näki ehkä parhaaksi hankkia isommat muskelit Flashin taakse.

On mielenkiintoista nähdä millaiseksi tämän "Macrodoben" tuotevalikoima ajan myötä muodostuu:

Dreamweaverin kehitystä tuskin tullaan lopettamaan tai sitä yhdistämään Adoben GoLive-ohjelmaan. Veikkaukseni on, että GoLive:stä ei nähdä enää uutta versiota vaan se sulautetaan muutaman vuoden sisällä Dreamweaveriin.

Flash lienee ollut se todellinen houkutin Macromedian ostoon, joten sen tulevaisuus saattaa jopa olla valoisampi, kun sen taustavoimat laajenevat ja vahvistuvat.

Fireworks grafiikkaohjelma saattaa olla lakkautuslistalla. Kilpaileehan se suoraan Adoben Photoshopin kanssa. Fireworksin vahvuudet ovat web-julkaisujen kuvatuotannossa, joten paras vaihtoehto olisi, jos Adobe luopuisi ImageReady-ohjelmastaan ja sulauttaisi Fireworksin toimintoja Photoshopiin.

Freehand piirto-ohjelma todennäköisesti lopetetaan tai myydään. Adobella on vastaava työkalu vektorigrafiikan tuottamiseen, Illustrator, joka on monen mielestä Freehandia parempi työkalu.

Macromedialla on monia lupaavia uusia tuotteita, kuten Contribute, FlashPaper ja Captivate, joiden toivoisi löytävän tuotekehitysvoimaa myös Adoben suojissa. Lisäksi palvelinohjelmistojen (Cold Fusion, Flash Communication Server, Breeze ym.) kehitys todennäköisesti jatkuu, koska ne tukevat hyvin muita tuotteita.
*****

USA:n kilpailuviranomaiset eivät vielä ole ottaneet kantaa yhdistymiseen. Adobesta tulee kaupan myötä web- ja printtijulkaisu-ohjelmistojen "Microsoft" ja se saattaa vielä tuoda mutkia matkaan. Isompiakin yrityskauppoja on jouduttu perumaan monopoli-epäilyjen vuoksi.

lauantai 16. huhtikuuta 2005

Tiikeri tankkiin

Apple on vihdoin saanut valmiiksi uuden version X-käyttöjärjestelmästään. Kymppi-käyttiksen uusin versio 10.4. on nimeltään Tiger ja se julkaistaan 29.4. Tigerin markkinointi painottaa kahta keskeistä uutuutta: Spotlight-hakutoimintoa ja Dashboard-apuohjelmia. Liekö sattumaa, että samankaltaiset toiminnot löytyvät myös Windowsin seuraavasta Longhorn-versiosta, joka julkaistaan puolentoista vuoden kuluttua.

Käyttöjärjestelmä-tekniikoiden kehityksessä on ehkä vaikea osoittaa, kuka kopioi ja ketä, mutta Applella on kuitenkin merkittävä etumatka Windows-käyttäjiin nähden. Paljon hehkutettu Spotlight-haku on toimivuudeltaan paljon ns. perinteisiä työpöytähakuja (esim. MSN Search) monipuolisempi, koska se on integroitu käyttöjärjestelmään ja sitä voivat ohjelmistojen kehittäjät siten hyödyntää. Spotlight-haku toimii siten, että voit kirjoittaa hakukenttään minkä tahansa hakutermin, jolloin Spotlight näyttää reaaliaikaisesti haun tuloksena löytyneitä tiedostoja, sähköpostiviestejä, yhteystietoja, pdf-tiedostoja, kuvia ym. Lisäksi voit luoda virtuaalisia hakukansioita, jotka päivittyvät automaattisesti.

Spotlightin käytännön merkitys tietokoneen käyttäjälle on siis se, ettei enää tarvitse välittää siitä, mihin kansioon tai millä nimellä tiedostot tallennetaan. Ne löytyvät varmasti myöhemmin, kun niitä tarvitaan. Tietokoneen hakemistorakenteesta tulee tavallaan läpinäkyvä ja se menettää osittain merkityksensä. Toinen käytännön esimerkki Spotlightin tehosta voisi olla tilanne, jossa haluat löytää nopeasti kaikki viimeisen viikon aikana tuottamasi pdf-tiedostot. Luomalla virtuaalisen hakukansion Spotlightin avulla näet kansiossa ne tiedostot, jotka Spotlight on suodattanut hakukriteeriesi mukaan, vaikka ne fyysisesti sijaitsisivatkin eri kansioissa. Tigerissä Spotlight-haku toimii myös Mail-sähköpostiohjelmassa, mikä luo erinomaisen mahdollisuuden järjestää sähköpostit täysin uudella joustavalla tavalla.

Lisää Tigerin kahdesta sadasta mielenkiintoisesta uudesta ominaisuudesta voit lukea osoitteesta:

http://www.apple.com/macosx/newfeatures/newfeatures.html

sunnuntai 10. huhtikuuta 2005

Pages

Applen tammikuussa julkaisema Pages-tekstinkäsittelyohjelma oli joillekin käyttäjille aluksi pienoinen pettymys. Sen kun odotettiin epärealistisesti tarjoavan vaihtoehdon samalla sekä Wordille että InDesignille. Pages on kuitenkin lupaava sovellus omassa sarjassaan julkaisuohjelmana, joka yhdistää ominaisuuksia sekä tekstinkäsittelyohjelmista että taitto-ohjelmista.

Applekaan ei pysty ihmeisiin ja sellaisesta todella olisi ollut kyse, jos 50 euron hintainen Pages olisi haastanut nämä veteraanit ominaisuuksillaan. Applen tuotekehitystiimi on kuitenkin löytänyt Pagesiin ne keskeiset asiat, joita keskivertokäyttäjä haluaa kevyen julkaisuohjelman tekevän. Pages sijoittuukin Office-ohjelmiin verrattaessa Wordin ja Publisherin välimaastoon. Microsoftin Publisher-julkaisuohjelmahan on saatavissa vain Windows-käyttöjärjestelmälle, joten Pages paikkaa hyvin sen jättämää aukkoa.

Monet käyttävät nykyään Wordiä pienjulkaisujen tuottamiseen, mihin tekstinkäsittelyohjelmaa ei alunperin ole tarkoitettu. Tekstinkäsittelyohjelmaahan pitäisi käyttää nimensä mukaisesti tekstin käsittelemiseen. Sen tehtävänä ei ole määritellä sitä, miten teksti ja kuvat tulostuvat sivulle. Tästä monet saavatkin ikävän muistutuksen yrittäessään asetella Wordissä kuvia tekstin viereen, jolloin ne tekstin siirtyessä usein peittävät ala- tai ylätunnisteen alleen. Word käsittelee tekstiä riveistä ja tekstikappaleista koostuvana kokonaisuutena, ei sivuina. Liekö tästä Apple saanutkin ideansa Pages-nimeen?

Pagesin käyttö perustuu valmiiden mallipohjien käyttöön. Näitä erilaisia malleja Apple onkin sisällyttänyt ohjelmaan varsin kiitettävän määrän (41). Mallipohjien käyttö on pyritty saamaan mahdollisimman helpoksi, niinpä niissä onkin valmiita tekstikehyksiä muotoiluineen, joihin voi sijoittaa omat tekstinsä. Sivuilla on myös kuvien pudotusalueita, joihin voi iPhotosta kätevästi pudottaa valokuvan, jolloin se mukautuu automaattisesti pudotusalueen muotoon ja kokoon. Pages tukee myös kuvia, joissa on läpinäkyvä alfa-kanava. Käyttäjä voi toki valita myös tyhjän mallipohjan, jolloin koko asiakirjan ulkoasun voi suunnitella itse.


Pagesissa korostetaan tyylien käyttöä tekstin muotoiluun, mikä saattaa tyyleihin tottumattomalle tuntua hankalalta tavalta määritellä muotoilut. Tyylien käyttö on kuitenkin hyvin samantapaista kuin Wordissä ja niiden avulla julkaisu saa yhtenäisen ja selkeän ilmeen. Lisäksi tyylien avulla ulkoasun päivittäminen ja hallinta helpottuu ratkaisevasti varsinkin pidemmissä asiakirjoissa.

Pagesin käyttöliittymä on hyvin samanlainen kuin Keynotessa. Kaavioiden ja taulukoiden lisääminen ja muokkaus tehdään täysin samalla tavalla. Pageshan on osa Applen iWork-ohjelmistoa, joten yhdennäköisyys on ymmärrettävää. Moni käyttäjä on tosin toivonut hieman monipuolisempia työkalurivejä Pagesiin, mutta niille ei ole tarvetta, jos asiakirjan muokkauksessa hyödyntää tyylejä Applen toivomalla tavalla.

Päivittäiseen peruskäyttöön Pages on täysin riittävä, mutta jotkin puutteet puoltavat järeämpien tekstinkäsittelyohjelmien käyttöä. Pagesilla ei esimerkiksi voi tehdä monissa teknisissä asiakirjoissa tarvittavaa asiahakemistoa dokumentin loppuun (Index). Suomenkielisen oikoluvun puuttuminen on myös harmillista. Toivottavasti Apple lisää sen seuraavaan käyttöjärjestelmäpäivitykseen, iWorkhan käyttää MacOS X:n sisäistä oikolukua. Lisäksi Pagesin Layout Break -vaihto vaatii hieman opettelua. Wordissähän ei tällaista vaihtoa käytetä vaan kaikki asiakirjan rakenteeseen liittyvät muutokset tehdään osanvaihtojen avulla. Muutama bugikin Pagesista on löytynyt (mm. sisällysluettelon tyylejä vaihdettaessa), mutta sehän lienee täysin luonnollista, kun kyseessä on versio 1.0.

http://www.apple.com/iwork/pages

tiistai 5. huhtikuuta 2005

Photoshop CS 2

Adobe julkaisee toukokuussa uuden version Creative Suite -ohjelmistopaketistaan, minkä yhteydessä myös kuvankäsittelyohjelmien veteraani päivitetään jo yhdeksänteen versioonsa. Adoben uuden nimeämiskäytännön mukaan sen virallinen nimi on kuitenkin Photoshop CS 2. Uusien ominaisuuksien luettelo on jälleen kerran pitkä.

Adobe hehkuttaa uutta versiota muutamalla keskeisellä ominaisuudella, jotka antavat uudesta versiosta turhankin lattean ensivaikutelman. Yksi näistä on uusi työkalu Vanishing Point, jolla voi korjata kuvaa käyttäen hyväksi kuvassa olevia perspektiivejä. Ainakin Adoben tarjoamista esimerkeistä päätellen kyseiselle ominaisuudelle on peruskuvankäsittelyssä käyttöä hyvin harvoin. Mutta Photoshophan on nykyisessä Adoben tuotevalikoimassa selkeästi ammattilaistason Pro-tuote, joten tätä taustaa vasten ymmärtää paremmin näiden erikoisempien työkalujen ja RAW-formaatin saaman keskeisen sijan uudistuksissa.

CS kakkoseen on kuitenkin lisätty myös monia sellaisia parannuksia, joista on iloa kaikille Photoshopin käyttäjille:

Vihdoinkin Photoshopissa on ohjattu toiminto punasilmäisyyden poistoon. Lähes kaikissa muissa kuvankäsittelyohjelmissahan on jo pitkään ollut helppoa korjata tämä virhe, mutta Photoshopissa se piti aikaisemmin tehdä vaivalloisesti värikylläisyyttä säätämällä.

Kuvan terävöitystä voi nyt neutralisoida uudella Smart Sharpen -toiminnolla, joka samalla sameuttaa kuvaa Gaussian Blur-, Motion Blur- tai Lens Blur -suotimen avulla. Voimakasta terävöitystä vaativissa kuvissa tällä tekniikalla päästään varmasti aidompiin tuloksiin.

Objektien valintaa, ryhmittelyä ja muokkausta samanaikaisesti eri tasoilla on helpotettu. Jos kuvassa on paljon tasoja, säästää "älykäs" valinta-työkalu aikaa. Tasot-palettia on samalla muokattu selkeämmäksi.

Tekstityökalun fontti-valikko sisältää nyt WYSIWYG-selauksen eli tekstityyppi on käytössä suoraan valikon fontin nimessä. Tällainen ominaisuushan on tuttu tekstinkäsittelyohjelmien uudemmista versioista.

Photoshopista kuvan tulostamisen mustesuihkutulostimelle luvataan olevan aiempaa helpompaa. Nykyäänhän tulostusasettelut joudutaan tekemään erikseen sekä Photoshopissa että tulostimessa. Jos tulostimen ja Photoshopin kommunikointi sujuisi paremmin, välttyisi käyttäjä turhauttavien ja usein hankalien asetusten määrittelyltä.

Smart Objects -toiminto antaa mahdollisuuden sekä kuvapiste- että vektorimuotoisten kuvien skaalaamiseen laadun heikkenemättä.

Uuteen versioon on lisätty 95 erikoistehosteita tuottavaa suodinta. Nykyistenkin suotimien käyttökelpoisuus on hieman kyseenalaista. Monet ovatkin toivoneet nykyisten suotimien päivittämistä nykyaikaisempiin versioihin. Toivottavasti uudet suotimet lähinnä korvaavat aikaisempia.

Photoshopin jähmeää käyttöliittymääkin on paranneltu. Nyt on entistä helpompi muokata siitä käyttäjänsä näköinen ja tallentaa muutokset siten, että ne voidaan myöhemmin helposti palauttaa.

Makroihin on lisätty mielenkiintoinen ominaisuus, jonka avulla voi kuvaan tuoda automaattisesti sisältöä taulukkolaskentaohjelmasta tai tietokannasta. Muuttujien avulla voi esimerkiksi päivittää kuvan tekstit suoraan toisesta ohjelmasta.

Photoshopin ja ImageReadyn yhteensulautuminen on sekin ottanut taas pienen askeleen eteenpäin, kun Photoshopiin on lisätty animointi-paletti, jonka avulla voi tuottaa animoituja gif-kuvia. Aikaisemminhan tällainen työskentely vaati erillisen ImageReady-kylkiäisen avaamisen. Tosin kuka nykyään enää animaatio-giffejä tarvitsee?

Samaa ohjelmaintegraatiota tukee myös uusi kuvien selausohjelma Bridge, jonka avulla kuvia on helppo siirtää Creative Suitessa ohjelmasta toiseen ja lisätä niihin avainsanoja ja muita metatietoja. Bridge osaa näyttää myös Illustratorin kuvat sekä PDF-tiedostot.

Digitaalisen kuvankäsittelyn kurssit

maanantai 4. huhtikuuta 2005

Keynote 2

Keynote on Applen tietokoneissa toimiva esitysgrafiikkaohjelmisto, josta julkaistiin tammikuussa uusi versio. Keynote ei ole varsinainen kilpailija Powerpointille, vaikka siinä onkin paljon samoja ominaisuuksia ja toiminnallisuutta. Esikuvastaan poiketen Keynotella voi luoda tavanomaisten "kokousesitysten" lisäksi hienostuneita portfolioita tai interaktiivisia valokuvakertomuksia ja sitä voi käyttää myös apuna videotuotannossa.

Keynote on osa Applen tänä keväänä julkaisemaa iWork '05 -ohjelmistokokonaisuutta, josta monet veikkailevat Applen vastinetta Microsoftin Office toimisto-ohjelmistolle. iWork sisältää tällä hetkellä vain esitysgrafiikkaohjelman (Keynote) ja tekstinkäsittelyohjelman (Pages), joten Office-ohjelmien korvaajaksi siitä tuskin on. Apple tuskin edes siihen pyrkii, koska nykyisin niin tärkeän yhteensopivuuden varmistaminen eri valmistajien sovellusten välillä on käytännössä mahdotonta. Microsoft on myös onnistunut sitomaan uudet Office-versiot entistä tiukemmin osaksi yritysten tietoteknistä infrastruktuuria, joten Office-ohjelmien korvaaminen muussa kuin pienyritysten ja kotien kevyessä käytössä olisi hyvin vaativa urakka. Tämän takia Applellekin on hyötyä siitä, että Microsoft jatkossakin tukee ja päivittää Office for Mac -ohjelmistooan ja näin varmistaa yhteensopivuuden mahdollisimman hyvin PC-ympäristössä.

iWork sensijaan tullee korvaamaan jo vanhentuneen AppleWorks-ohjelmiston, joka on useimmissa Mäceissä esiasennettuna. iWorkin molemmat sovellusohjelmat ovat mainioita esimerkkejä siitä, millaisia Word ja Powerpoint todennäköisesti olisivat, jos ne voitaisiin nyt suunnitella uudelleen "tyhjältä pöydältä". Office-ohjelmistothan ovat lihoneet kovasti vuosien saatossa ja niissä on paljon sellaisia ominaisuuksia, joita keskivertokäyttäjä ei koskaan tarvitse.

Applen sovellussuunnittelulle on tyypillistä pyrkimys lopputulokseen, joka on tyylikäs, pelkistetty ja ennen kaikkea helppokäyttöinen. Keynotessa nämä seikat huomaa jo ohjelmaa avattaessa, jolloin se tarjoaa esityksen pohjaksi Applen suunnittelemia mallipohjia, joista jokaisessa on harmoniset väriyhdistelmät, huolella valitut fontit sekä erittäin tyylikkäät taustakuvat. Teemojen viimeistelyyn (mm. alfa-kanavat taustakuvissa) on käytetty selvästi aikaa ja vaivaa, eikä ihme, sillä käyttäähän Steve Jobskin samoja pohjia mestaroidessaan Applen tuotejulkistuksia:
Keynoten teemat

Ohjelman käyttöliittymä on selkeä ja Powerpointia käyttäneelle esityksen kokoaminen dioja lisäämällä ja jäsennysnäkymää hyödyntämällä onnistuu helposti lyhyen totuttelun jälkeen. Valintaikkunoiden sijaan Keynotessa esityksen eri osien ominaisuudet valitaan kelluvasta paletista, joka sisältää lähes kaikki muokkauksessa tarvittavat komennot. Ainoastaan tekstin fontin ja värin joutuu valitsemaan erillisestä Fontit-valintaikkunasta, joka on kaikille MacOS X -ohjelmille yhteinen. Vaikka ohjelman käyttöliittymä on hyvin pelkistetty, voi elementtejä muokata hyvin monipuolisesti. Ohjelman suunnittelussa onkin osattu tarkasti poimia mukaan ne ominaisuudet, joita Pertti Perusinsinööri haluaa käyttää esityksen räätälöintiin.

Keynoten rakennemallit Powerpointin tapaan mallipohjat sisältävät valmiita rakennemalleja, joita voi myös itse jonkin verran muokata. Keynoten puutteeksi on usein mainittu kaksipalstaisen luettelon puuttuminen rakennemalleista, mutta itse en ole sitä Powerpointissakaan koskaan käyttänyt, joten mallivalikoima on omaan käyttööni täysin riittävä. Vapailla tekstikentillä voi lisäksi tyhjälle pohjalle suunnitella halutut tekstiasettelut.

Keynoten taulukkoeditori on paljon Powerpointia intuitiivisempi ja taulukkoon voi lisätä tehosteen, joka tuo esityksen aikana taulukon esiin vaikkapa solu tai rivi kerrallaan. Käyttämällä taulukon soluissa taustakuvia voi taulukon avulla luoda vaikkapa kuvamosaiikin. Valmiin taulukon voi tuoda esitykseen myös Excelistä.

Kaaviomalleja Keynotessa on vain kahdeksan, mutta valikoima sisältää kaikki esityksissä yleisimmin tarvittavat mallit eli pylväs-, viiva- ja ympyräkaaviot. Exceliä voi jälleen käyttää tukiohjelmana monimutkaisempien kaavioiden tuomiseen suoraan taulukkolaskentaohjelmasta. Keynoten kaavioissa pitää kaikkien arvosarjojen olla yhtä pitkiä, mikä ikävästi rajoittaa kaavioiden käyttöä. Jos sarjoissa ei ole yhtä monta arvopistettä, lisää Keynote kaavioon nolla-arvoja, mikä tuottaa vääristetyn kaavion.

Dian elementteihin lisättävät tehosteet ja diojen väliset siirtymätehosteet ovat upeita verrattuna Powerpointin vastaaviin. Cube, Motion Dissolve ja vaikkapa Scale Big käyttävät hyväkseen MacOS X:n kehittynyttä grafiikkaydintä ja yleisö varmasti huomaa eron Powerpoint-esitykseen...

iWork-ohjelmien etuna on sovellusten läheinen integrointi Applen iLife-multimedia sovelluksiin. Niinpä esim. valokuvien, videoleikkeiden tai taustamusiikin tuominen onnistuu vaivatta iTunesista tai iPhotosta. Ohjelmistointgraation edut ymmärtää vasta käytännön työssä, kun tiedostojen etsimiseen, avaamiseen ja mahdolliseen muuntamiseen ei tarvitse käyttää aikaa!

Keynote-ohjelman heikkous on prosessin viimeisessä vaiheessa eli esityksen näyttämisessä yleisölle. Yleensä esitystä halutaan katsoa muulta kuin omalta tietokoneelta ja vaikka Keynote-esityksen voikin tallentaa monessa eri muodossa, kuten Powerpoint-tiedostona, QuickTime-elokuvana, PDF-sivuina tai kuvina, liittyy näihin kaikkiin joitakin ongelmia. Ohjelmien eroista johtuen eivät monet tehosteet esimerkiksi toimi Powerpoint-tiedostossa. Paras tallennusmuoto olisi Keynoten oma .key-muoto, mutta esityksen näyttämiseen tarvitaan silloin Mäcci ja Keynote-ohjelma. Applen kannettavien tietokoneiden iBook tai Powerbook -mallisto tarjoaa siihen (kalliin mutta toimivan) ratkaisun.

Esimerkki Keynote 2:en tuottamasta Flash-tiedostosta (851 kt).

http://www.apple.com/iwork/keynote/

perjantai 1. huhtikuuta 2005

Tekstintunnistus näppäimistöön

Matkapuhelimista tuttu tekstin automaattinen tunnistus on löytämässä tiensä myös tietokoneen näppäimistöihin. WorldLogicin tuottaman sovellusohjelman avulla voi tekstin kirjoittamista nopeuttaa syöttämällä sanan alkuosan, minkä jälkeen ohjelma pyrkii tunnistamaan sanan loppuosan. Eikä tämä ole aprillipila!

Ohjelmiston valmistajan mukaan sovellus tunnistaa tällä hetkellä 31 000 yleisintä englanninkielen sanaa ja käyttäjä voi halutessaan lisätä sanastoon uusia sanoja. Yritys markkinoi tuotetta erityisesti erityisryhmille, joiden on vaikea tuottaa tekstiä perinteisellä näppäimistöllä. Lisäksi ohjelmalle on löytynyt paljon käyttäjiä Kiinan kasvavilta tietotekniikan markkinoilta. Kiinassa ongelmia aiheuttaa se, että tietokoneiden näppäimistö käyttää länsimaista merkistöä. Tekstintunnistusohjelmien avulla kiinalaiset voivat syöttää haluamansa merkin englanninkielisen vastineen alkuosan, jonka jälkeen tunnistusohjelma muuntaa sanan kiinan kielen merkiksi.

WordLogicin kokemusten mukaan käyttäjät tottuvat nopeasti ennustavaan tekstinsyöttöön myös tietokoneen näppäimistöllä. Allekirjoittaneelle se tuottaa kännykässäkin vaikeuksia, enkä ole sitä koskaan yrittänyt opetella kunnolla käyttämään. Tekstintunnistus Wordissä aiheuttaisi kyllä todennäköisesti liian loivan oppimiskäyrän...

WordLogic Corporation

keskiviikko 30. maaliskuuta 2005

Tuotejulkistusten tietovuodot



Tuotteiden elinkaari ohjelmistoalalla on suhteellisen lyhyt, ainakin jos ohjelmistoversiota ajatellaan yhtenä tuotteena. Tietoteknisten tuotteiden valmistajille onkin elintärkeää uudistaa tuotevalikoimaansa riittävän usein. Monille suurillekin ohjelmistovalmistajille saattaa uuden version esittely olla tilikauden merkittävin myyntitulojen lisääjä. Osa tätä nerokasta myynninedistämistä ovat tahalliset tai tahattomat tietovuodot, joista on viime aikoina nähty monenlaisia esimerkkejä.

Case 1: Apple vs. ThinkSecret
Apple on jo pitkään käynyt oikeutta ThinkSecret-sivuston (www.thinksecret.com) ylläpitäjää vastaan vuodenvaihteen tuotejulkistusten päädyttyä ennenaikaisesti palvelun web-sivuille. Applehan julkaisi tammikuussa halvan flash-muistiin perustuvan iPod Shuffle -musiikkisoittimensa. Yrityksen mukaan tietovuoto antoi kilpailijoille aikaa valmistella omia markkinointitoimiaan, joilla ne vastasivat Applen tuotejulkistukseen.

Ainahan on tietenkin olemassa se mahdollisuus, että huhut osoittautuvat vääriksi, mutta ThinkSecret-sivusto on ollut hämmästyttävän tarkka omissa "ennusteissaan". Apple onkin oikeustoimilla lähinnä pyrkinyt selvittämään sitä, ketkä sen oman organisaation sisällä jakavat luottamuksellisia tietojaan ja kenties hyötyvät tästä rahallisesti. Silti Applen toimia on kummasteltu ja väitetty oikeudenkäynnin tahraavan Applen puhtoista imagoa, koska samanlaisia tuotejulkistuksia ennakoivia sivustoja on verkossa monia ja ne ovat lähinnä innokkaiden tietokoneharrastajien ylläpitämiä.

Case 2: Adobe Photoshop CS2
Adobelta pääsi vahingossa tieto tulevasta Photoshopin CS2 -versiosta ennenaikaisesti verkkoon yrityksen tiedottajille sattuneen virheen takia. Jostain käsittämättömästä syystä uuden Photoshop-version lehdistötiedote löytyi yrityksen web-sivujen tiedotearkistosta viime vuoden huhtikuulta. Adobe julkaissee uutisen virallisesti vasta 4.4. New Yorkissa järjestettävässä julkaisualan konferenssissa, mutta silti tieto uudesta versiosta on jo levinnyt verkossa laajalle. Ja vaikka Adobe poistikin heti virheen huomattuaan tiedotteen sivuiltaan, on sitä päässyt edelleen lukemaan Googlen talletettua sen välimuistiinsa. Uusi Photoshopin versio on niin Suuri Uutinen, että tuskin sen huomioarvoa lisää edes tällainen "tietovuoto". Niinpä harkitun virheen sijaan syyt ovatkin todennäköisesti inhimilliset tai tekniset.
*****

Adoben tapauksessa tulee kyllä väistämättä mieleen suomalainen tapa markkinoida elokuvia. Olisiko niin, että ohjelmistojenkin menekkiä voitaisiin tulevaisuudessa edistää sopivilla tekaistuilla riidoilla, joissa toimitusjohtaja ja tuoteryhmän päällikkö riitelevät julkisesti siitä, mitkä ominaisuudet uudesta ohjelmaversiosta leikataan pois ja lopuksi sopivat riitansa näyttävästi julkisuudessa!

keskiviikko 16. maaliskuuta 2005

Laskin +

Microsoft on päivittänyt käyttöjärjestelmän mukana tulevan laskimen käyttökelpoisemmaksi muuntimeksi. "Kekseliäästi" nimetyllä laskimella voi nyt tehdä erilaisia hyödyllisiä muunnoksia vaikkapa celsiusasteista fahrenheit-asteikolle. Lisäksi työkalu osaa muuntaa valuuttakursseja ja jopa päivittää vaihtokurssit Euroopan keskuspankin tietokannoista.

Ohjelmistojen käyttöoikeussopimukset (EULA) ovat toisinaan aika erikoisia. Laskin + -ohjelman käyttäjälle kerrotaan Microsoftin www-sivuilla mm. seuraavasti:
“Microsoft Laskin + ("Laskin") -sovelluksen käyttö on käyttäjälle täysin vapaaehtoista. Tiedot, laskelmat ja/tai muunnosarviot, jotka on tuotettu tätä sovellusta käyttämällä ovat vain viitteellisiä, ja Microsoft ei anna minkäänlaista takuuta - ilmaistua tai oletettua - Laskimelle, laskelmille tai muunnoksille, jotka syntyvät sen käytön tuloksena.”

Vastuunrajoitus-lausekkeet kuuluvat tietysti asiaan valuuttakurssien yhteydessä, mutta laskimen osalta ne herättävät lähinnä epäilyksiä laskimen tarkkuudesta. 1 kilogrammahan on aina 1000 grammaa ja yksi metri on aina 3,28 jalkaa. Eikö laskimen/muuntimen tulos olekaan aina yksiselitteinen ja tuloksen tulkinnasta riippumaton?

Lataa Laskin +

tiistai 15. maaliskuuta 2005

Webcasting puolustusvoimissa

Suomen puolustusvoimat on tunnetusti tehokas organisaatio. Lakkautuksen kohteeksi joutuvan Savon prikaatin henkilökunta kuulee päätöksestä huomisaamuna verkon kautta toteutettavassa webcasting-lähetyksessä. Lisäksi henkilökunnalla on mahdollisuus lähettää chatin kautta kysymyksiä pääesikunnan asiantuntijoille...

Mikkelin Karkialammella toimivan Savon prikaatin lopettaminen vuonna 2007 päättää joukko-osaston yli 200-vuotisen historian. Savon prikaati on perustettu virallisesti vuonna 1775, mutta sen perinteet juontavat vielä pidemmälle 30-vuotiseen sotaan. Omat kokemukseni SavPr:stä ajoittuvat kevät-kesään 1987, jolloin palvelin pari kuukautta Savon prikaatin aliupseerikoulussa. Tyrjän kolmion iltahartaudet ovat nyt siis lopullisesti historiaa ja Porrassalmi-rististäkin taitaa tulla keräilyesine.

Tietotekniikan hyödyntäjänä puolustusvoimat on ollut edelläkävijä. Onhan jopa osa kertausharjoituksista toteutettu verkko-opiskeluna. Silti puolustusvoimien tiedotuslehden Ruotuväen uutinen aiheesta herättää ihmetystä. Onko perinteikkään varuskunnan lopettaminen pienellä paikkakunnalla niin merkityksetön asia, että siitä tiedottaminen hoidetaan "verkon kautta":


Tiedotustilaisuus toteutetaan verkon kautta webcasting-lähetyksenä. Samaa reittiä tiedotettiin jo Turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta syksyllä.

- Webcasting-lähetys toimi silloin yllättävän hyvin, mutta varmuuden vuoksi päätöksistä toimitetaan myös kirjalliset versiot joukko-osastoihin.

Tiedotustilaisuuden lopuksi järjestetään vielä vuorovaikutteinen suora osio, jossa esikunnilla, laitoksilla ja joukko-osastoilla on mahdollisuus lähettää tietokoneen välityksellä kysymyksiä Pääesikunnan asiantuntijoille.


Käytetäänköhän Webcasting-esityksessä myös Powerpointista löytyvää "Huonojen uutisten kertominen" -sisältöpohjaa?




Karkialammen metsissä toukokuussa 1987.

lauantai 12. maaliskuuta 2005

Nokia & Microsoft

Nokia yllätti ilmoittamalla yhteistyöstä Microsoftin kanssa musiikkipalvelujen yhdistämisessä kännykän ja PC:n välillä. Tarkemmin ajateltuna Nokian lähentyminen Microsoftiin ei ehkä sittenkään ole mikään yllätys, vaan luonnollisen kehityksen tulos. Nokiaakin alkaa vaivata sama mammuttitauti, joka on tehnyt Microsoftista markkinoiden muutoksiin hitaasti reagoivan jättiläisen, jonka menestys perustuu pitkälti markkinaosuus-johtajuuteen ja sen mukanaan tuomaan suuruuden ekonomiaan.

Nokian varatoimitusjohtajan lausunnot keskiviikon Taloussanomissa otsikolla Nokia odottaa musiikista miljardien bisnestä herättivät monenlaisia ajatuksia. Nokian ongelmana tuntuu olevan mobiilibisneksen utopia, jossa langattomuus muodostuu itsetarkoitukseksi ja erilaisia sovellusvaihtoehtoja etsitään ja kehitetään vaikka väkisin. Anssi Vanjoen esittelemä visio siitä, miten Nokian kännykällä voisi baarissa äänittää musiikkinäytteen ja myöhemmin ostaa sen Nokian mobiilimusiiikkikaupasta on hämmentävän optimistinen. Väkisinkin tulee ajatelleeksi, onko Nokiassa lainkaan ajateltu uusien tuoteominaisuuksien yhteydessä kuluttajien käyttäytymismalleja. Vanjoen heitto "Kyllä minä ihmettelen, kuka vielä vuonna 2006 ostaisi kameran, jolla ei voi soittaa" tuntuu sekin lähinnä vitsiltä, mutta onko Nokialla tosiaan varaa leikinlaskuun ja kevyisiin puheisiin?

Samassa artikkelissa oleva toteamus "Nokialla on täysin järkähtämätön näkemys siitä, miten nämä teknologiset askeleet tulee ottaa" muistuttaa pelottavalla tavalla Microsoftin tapaa määritellä kuluttajien ja tuotteidensa käyttäjien tarpeet. Nokiahan sai jo viime vuonna tästä ylimielisestä asenteestaan ikävän palautteen asiakkailtaan, jotka halusivatkin ostaa simpukka-mallisia matkapuhelimia ja yhtiön markkinaosuus kääntyi laskuun. Nokiaa on tosin kehuttu nopeasta reagoinnista muuttuneeseen tilanteeseen, mutta keinot olivat vanhat tutut: Matkapuhelimien hintoja laskemalla saatiin tilanne korjattua. Tähän Nokian kaltaisella, vakavaraisella suuryrityksellä, on hetkellisesti varaa, mutta mitä jos tauti vielä toistuu. Voidaanko se aina korjata samoilla lääkkeillä?

Nokian nykytila muistuttaakin etäisesti Turun televisiotehtaan ahdinkoa, kun se tässä taannoin selitteli huonoa kannattavuuttaan muuttuneella markkinatilanteella. Turussa tehdään huippulaadukkaita kuvaputkitelevisioita, mutta kuluttajat haluavatkin ostaa litteitä taulutelevisioita. Televisiotehtaan toimitusjohtaja syytti tuloksesta suoraan markkinoita, jotka haluavat vääriä tuotteita sen sijaan, että olisi etsitty syytä siihen, miksi tehtaan tuotannonsuunnittelun reagointi muuttuvissa oloissa oli niin hidasta.

Nokian ja Microsoftin kumppanuus voidaan nähdä kahden kelkasta pudonneen jättiläisen järkiavioliitoksi. Jos yrityksen rooli muuttuu muutoksia generoivasta muutoksiin reagoivaksi, niin lienee parasta varmistella asemat omaan suuruuteen perustuvalla strategialla. Vanjoen kitkeristä kommenteista päätellen Nokia on saanut Applelta rukkaset tai sitten se vain on herännyt iPod-huumaan liian myöhään. Ehkäpä Nokialla ei ollut muita vaihtoehtoja kuin hammasta purren antaa periksi ja tarjota näin Microsoftille sen kauan kaipaama pääsy mobiilibisneksen mainstreamiin.

*****

Markkinajohtajuuden kääntöpuoli näyttää olevan liiallisen itsevarmuuden kehittyminen, jossa markkinaosuuden uskotaan tuovan yliluonnollisen kyvyn säädellä asiakkaiden tarpeita ja sanella ehdot teknologian kehittymiselle ja käyttöönotolle. Mammuttiyritysten jähmettyminen omiin poteroihinsa tarjoaa toisaalta uusia mahdollisuuksia dynaamisille ja markkinoiden muutoksiin herkästi reagoiville yrityksille. Voitaisiinko tässäkin siis puhua markkinoiden itsesäätely- ja korjausmekanismista, jossa liian suuren markkinaosuuden saavuttaneen yrityksen oma toiminta vaikuttaa negatiivisesti yrityksen tulevaisuuden näkymiin.